perjantai 30. kesäkuuta 2017

1 vuosi = 365 päivää !!!

Niin se kevät ja alkukesä on vaan mennyt ja tänään 30.6.2017 on enää tasan vuosi häihin! 😍 paljon on vielä tehtävää ja järjestettävää, mutta olen kyllä aika rauhallisin mielin ja uskon että mitään viime tipan paniikkia ei synny. Sanoin Samille eilen että kelaa, huomenna on enää tasan vuosi häihin! Mutta eipä se siitä paljoa jaksanut innostua kaiken muun stressinsä lisäksi. Itse olen innoissani että voi alkaa melkeimpä jo laskemaan päiviä vuosien sijasta 😁

En haluaisi mainostaa, mutta tänään on myös mun syntymäpäivä (mittariin pärähtää 28) sekä Samin ja mun ensimmäinen kihlajaispäivä. Ennenkuin Sami lähti aamulla töihin, se tuli kuiskuttamaan mun korvaan synttärionnittelut, mutta eipä se taida muistaa meidän kihlajaispäivää 😌 Eli tuskin juhlitaan sitä mitenkään, syömään se lupas mut viedä nyt viikonloppuna.

Sit takas häihin; sain vihdoin ja viimein varattua sen Karstun Seurantalon ja ensi maanantaina ollaan menossa käymään siellä uudelleen. Emmi tulee ainakin mukaan ja suunnitellaan vähän koristeita mitä laitetaan minnekin, mittaillaan pöytiä pöytäliinoja varten ja suunnitellaan alustavasti pöytäjärjestystä. Lisäksi pitää vielä tarkistaa että onhan siellä varmasti kaikki skumppa- ja viinilasit sekä vesikannut valmiina.

Meidän piti eilen ottaa Save the Date -kortteihin se kuva ja olin jo Lohjalaiset -faceryhmässä kysellyt ideoita missä täällä olisi esimerkiksi punaisia latoja joita vasten semmoisen kuvan saisi. Yksi ehdotuksista oli Lohjan Museo ja sinne suunnattiin ensin. Muuten se olisikin ollut täydellinen paikka, mutta oltiin liian myöhään liikkeellä ja aurinko oli väärässä kulmassa rakennuksiin nähden. Lähdettiin siitä ajelemaan ympäri Lohjan maaseutua Virkkalasta Siuntioon päin ja löydettiin yksi pieni täydellinen lato hiekkatien vierestä, mutta sen edusta oli niin kamala ryteikkö, että ei siitä tullut mitään. Luovutettiin ja päätettiin mennä sinne Museolle joku toinen päivä aikaisemmin.

Ja huomenna olis tarkoitus mennä Emmin kanssa poimimaan kukkia ja tehdään se koekattaus 😃 Kirjoittelen taas kun kattaus on tehty ja Save the Date -kuvat otettu!

P.S. Hauskaa viikonloppua kaikille! 😘

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Rock the Beach (Hietsu, Helsinki)

Edellisessä postauksessa jo vihjasin, että eilen maanantaina tapahtuisi jotain jännää ja tattadadaa! Oltiin eilen Samin kanssa Helsingissä Rock the Beach tapahtumassa kuuntelemassa Biffy Clyroa ja Foo Fightersiä! 😎 Tämä ei siis liity mitenkään häihin, mutta en malta olla kirjoittamatta ja laittamatta kuvia ja videoita eiliseltä! 

Tämmöinen pieni irtiotto arjesta ja täysin kahdenkeskinen aika tuli todella tarpeeseen. Sami oli saanut lipun synttärilahjaksi ja kun kukaan sen kavereista ei päässyt mukaan, ostettiin mullekin lippu. Mun porukat tuli meille viideltä hoitamaan Aavaa ja Ciraa. Mua jännitti hippasen, kun koskaan ennen kukaan muu kuin minä tai Sami, ei ollut laittanut Aavaa yöunille. Koska oli maanantai (niin! Kuka idiootti on päättänyt että tommoset "festarit" pidetään maanantaina?!?), mun porukat lähtisi kotiin kun tultaisiin kotiin, tapahtuma loppuisi viimeistään klo 24.

Lähdettiin puoli kuuden paikkeilla ajamaan Helsinkiin, vietiin auto Ruoholahteen Ruohoparkkiin ja käveltiin siitä Hietaniemen hautausmaan poikki Hietsuun. En kyllä ollut aiemmin tajunnut että se hautausmaa on niin iso! Enkä kyllä tiedä mitä olin odottanut, mutta festarialueen koko ja ihmismäärä yllätti mut kyllä ihan täysin! Meillä molemmilla oli hirveä nälkä ja etittiin ensin ruokakojut. Vaikka lavalla soitti vielä The Kills (meille nevahööd), niin kojuille oli silti kiva jono. Jonotuksen aikana bändi lopetti soittamasta ja kun saatiin sapuskat, jono oli jo kaksinkertainen! Itse otin makkaraperunat ja Sami kebablautasen, molemmat oli 10e.

Kun oltiin syöty ja kuin ihmeenkaupalla vältytty lokin paskalta (viereinen tyttö ei välttynyt), mentiin rannalle, otettiin hyvät paikat ja sit alkoikin Biffy Clyro soittaa. Minä kun en ihan semmoista musiikkia hirveästi kuuntele, niin tunnistin jopa yhden biisin (videoo alla). Molemmilla alkoi jalkoja särkeä se paikallaan seisoskelu ja meinattiin lähteä kaljateltoille, mutta Sami halusi odottaa yhtä hyvää biisiä. Sitä ei sit koskaan tullut ja bändi lopetti vähän yht äkkiä. Me lähdettiin valumaan sinne kaljateltoille kuten tuhannet muutkin ihmiset. Kun sinne vihdoin päästiin, todettiin että voidaankin lähteä samantien takaisin - jonot oli ihan älyttömät! Istuttiin sit hetki betoniporsaan päällä ja lähdettiin ettimään paikkoja Foo Fightersin keikalle.

Meinattiin mennä samaan paikkaan kuin aiemmin, mutta ei sinne ollut mitään asiaa. Mentiin niin lähelle kuin päästiin, mutta eipä siitä mitään nähnyt. Kaiken lisäksi ihmiset oli niin lähellä että alkoi ahdistaa. Päätettiin lähteä kauemmas, mutta hyvä että paikallaan pääsi kääntymään, kun jengi oli niin tuppautunut lähekkäin. Kuunneltiin hetki kauempaa ja ehdotin että mennään nyt ottamaan yhdet, ei varmaan oo jonoa kaljateltoilla. Eikä ollutkaan. Tiskille pääsi suoraan. Kuunneltiin ja katseltiin bändiä sieltä anniskelualueelta sen aikaa että juotiin juomat ja alettiin tekemään lähtöä kotiin. Sami oli jo kerran aiemmin nähnyt Foo Fightersin ja alettiin molemmat olla jo aika väsyneitä. Sami halusi vielä 8 euron hodarin ja klo 22 lähdettiin kävelemään autolle.

Porukoilla oli menny Aavan kanssa ihan hyvin 😊 Aava oli alkanut nukkumaan jo 19:40, herännyt siitä tunnin päästä eikä ollut suostunut enää menemään nukkumaan. Mentiin kaikki yhdessä 23:30 nukkumaan. Alla kasa kuvia ja videoita illasta 😄

Ensin pöperöt naamariin!

Sitten Biffy Clyro!


    
Aloitusbiisi ja porukkaa ku pipoo!


Ainoo biisi minkä tiesin; Black Chandelier.

 Bändi tauko = selfie tauko 😁

 Puspus! ❤

Sit aloitti Foo Fighters. Ei paljoo näkyny.


Ihmisiä oli noin 25 000.

Anniskelualueelta lavalle.

P.S. Hyvää Juhannusta kaikille! 😘

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Askartelua

En ole tainnut vielä hirveästi kirjoitella pöytäkoristeista, paitsi niistä vesihelmistä. Löysin Pinterestistä alla olevan kuvan ja tänä viikonloppuna käytiin Emmin kanssa tuunailemassa pulloja ja purkkeja, joita olin tässä pitkin kevättä keräillyt. Tai no, eipä niitä hirveästi tarvinnut keräillä, kun meille oli jäänyt roikkumaan kasa Samin tyhjiä viski-pulloja ja Aavalta tulee päivittäin piltti purkkeja. Ainoastaan suolakurkkupurkkeja ja yksi viinipullo tarvitsi pyytää mun vanhemmilta lisää.

Olen alustavasti laskenut, että juhlapaikalle tulee vieraille pöytiä 7, joten jokaista purnukkaa on se 7. Pulloihin ja purnukoihin tulee luonnon kukkia ja purkkien alle palapeili.
Kuva Pinterestistä.

Olin siis ostanut jo aiemmin hopeisen spraymaalin ja lauantaina mentiin puolen päivän aikoihin Emmin kanssa meidän porukoille maalaamaan. Olin pyytänyt kaikkia kaasoja mukaan, mutta Noonalla ja Lauralla oli muuta. Käytiin matkan varrella hakemassa Motonetistä maalarinteippiä ja pensseleitä. Ensin pestiin osasta purkeista etikettiliimoja pois ja se kävi helpoiten kynsilakanpoistoaineella. Sen jälkeen lähdettiin tonkimaan varastosta jotain missä maalata. Nurmikkoa ei kuulemma saanut sotkea, niin pystytettiin pihalle keppi ja siihen ympärille pahvia. Alla kuvaa projektista.

Käytettiin teippiä jotta saatiin maalauksista erilaisia. Spraymaali tarttui todella hyvin pulloihin. Saatiin maalattua Corona pullot sekä suolakurkkupurkit, kun meiltä loppui maali. Lähdettiin käymään uudestaan Motonetissä ja ostettiin uusi purkki. Samaa maalimerkkiä ei ollut, mutta kun verrattiin purkkien korkkeja, uuden maalin piti olla saman väristä kuin edellinenkin. Muuten se olikin, mutta oli paljon kimaltavampaa. Eipä se mitään haitannut, mitä nyt olin yltäpäältä glitterissä kun lopetettiin 😁 Maalattiin siis isot viskipullot vielä sillä uudella maalilla ja alettiin lopettelemaan. Päivä oli todella kuuma, auton mittari näytti +26. Sovittiin että mentäisiin tuunailemaan pilttipurkit seuraavana päivänä.


Kepin päässä pullo.

Kaikki pullot ja purnukat.

Maalattuja Corana-pulloja.

Sunnuntaina mentiin jatkamaan projektia Emmin kanssa. Aloitettiin pienistä pilttipurkeista ja ne tuunattiin glitterillä. Ensin teippasin kolme teipinpalaa pystysuunnassa per purkki ja sen jälkeen Emmi levitti lasimaalia jäljelle jääneelle pinnalle ja siihen tiputeltiin glitteriä. Pienten pilttipurkkien jälkeen kokeiltiin miltä näyttäisi, jos viskipulloista glitteröisi puolet. Ne oli siis jo maalattu kokonaan hopeisiksi, mutta ei se glitteröinti näyttänyt yhtä hyvältä kuin paljaan lasin glitteröinti. Niimpä pestiin glitterit pois. Vielä oli jäljellä isompien pilttipurkkien tuunaus.

Pähkäiltiin mitä niille tehtäisiin ja päätettiin ensin spraymaalata ne hopeaksi ja sen jälkeen liimata niihin vaalenpunainen nauha. Meillä oli maali loppu joten se oli taas lähdettävä Motonettiin. Emmillä alkoi olla kiire kotiin omiin hommiin, niin maalattiin purkit pikavauhtia ja heitin Emmin sen jälkeen kotiin. Mulla oli Aava ja Cira mukana porukoilla, niin menin sinne vielä takaisin ja tuunattiin purkkeihin vielä nauhat äitin kanssa. Käytettiin kiinnittämisessä normaalia Erikeepperiä ja sivellintä. Alla kuvia millaisia purkkeja saatiin aikaiseksi 😄

Glitteröidyt purkit teipeissä.

Valmiit nauhapurkit.

P.S. Huomenna maanantaina tapahtuu jotain jännää (ei häihin liittyvää) ja kirjoitan siitä sit varmaan tiistaina 😉

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Painajaisia

Siitä onkin taas hetki kun on viimeksi tullut kirjoitettua, häitten saralla on nyt ollutkin aika hiljaista. Pitäisi alkaa tosissaan tekemään päätöksiä esimerkiksi pitopalvelusta, mutta kun häihin on vielä hieman päälle vuosi aikaa, niin tuntuu että olen ihan liian aikaisessa ja että ei firmat vielä ota edes varauksia. Toisaalta kysymällähän sekin selviäisi 😏 Juhlapaikkakin on edelleen varaamatta, mutta sinne soitan kyllä tällä viikolla!

Mutta sitten tuohon jo otsikossakin olevaan aiheeseen, painajaisiin. Katsoin eilen päivällä telkkarista Satuhäitä ja eikös ne omatkin häät sitten tulleet uniin. Oli varmaan jo kolmas kerta, kun päivällä mietin hääjuttuja ja yöllä näen painajaisia. Tällä kertaa unessa yht äkkiä tajusin, että meidät vihitään jo tunnin päästä ja mietin miksi ihmeessä me ei oltu edellisenä päivänä käyty koristelemassa juhlapaikkaa?! Sitten tajusin että niin, eihän sitä ole edes varattu! Soitin äkkiä sille naiselle ketä hoitaa Karstun Seurantalon vuokrausta ja kysyin voidaanko varata se paikka heti. No se kuin ihmeen kaupalla onnistui, mutta mietin että ei millään ehditä koristelemaan sitä paikkaa alle tunnissa, eikä meillä ollut edes hankittuna pöytäliinoja tai muitakaan koristeita mitä olen ihan oikeassa elämässäkin suunnitellut vuokraavani. En ollut käynyt kampaajalla enkä kosmetologilla ja olin hätäpäissäni tehnyt itselleni todella ruman kampauksen ja mietin että Laura voi varmaan tässä hätätapauksessa tehdä mulle pikameikin. Onneksi heräsin ja hetken tokkuran jälkeen tajusin että onneksi se oli unta ja meillä on vielä vuosi aikaa saada kaikki järkättyä!

Olen kerran aiemminkin nähnyt unta että mitään ei oltu saatu valmiiksi ja mietin siinä unessa, että miten ihmeessä me ei olla saatu asioita järkättyä yli vuodessa? Toisessa unessa istuttiin Samin, kaasojen ja bestmanien kanssa ennen vihkimistä juhlapaikalla kaikki täysissä juhlatamineissa. Siinä sit aloin miettimään että mitä hittoa me täällä tehdään kun eihän Samin pitänyt missään nimessä nähdä mun mekkoa ennen alttaria?! Sekin uni onneksi päättyi lyhyeen kun tajusin että tämän on pakko olla unta.

Ei siis yhtään stressiä häistä eihän? 😌 Pakko kyllä myöntää että kyllähän se jännittää osataanko me oikeasti suunnitella häät kokonaan itse? Tuleeko kaikesta kutsuista koristeisiin liian itsetehdyn ja halvan näköiset? Onneksi ollaan oltu ajoissa liikenteessä. Sillä yritän välttää sitä viime hetken paniikkia ja jos jotain meneekin päin honkia, niin ompahan sitten aikaa tehdä vaikka uudestaan..