keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

HÄÄPÄIVÄ: Aamu ja laittautumiset

Tässä se vihdoin tulee: ensimmäinen postaus hääpäivästä! Olen ajatellut pilkkovani hääpäivän muutamaan erilliseen postaukseen ja tässä ensimmäisessä mennään siihen asti, kunnes lähdettiin ajamaan kirkolle!

Nukuin pe-la yön Emmin olkkarin lattialla, ilmapatjan päällä yllättävän hyvin. Heräsin ensimmäisen kerran klo 05, kun aurinko alkoi kurkkimaan läpi sälekaihtimien. Siinä sitten yritin vielä nukkua, kunnes Emmi nousi ylös. Kysyin siltä että onko kello jotain vaille 6, mutta se olikin jo vähän yli 7. Olin siis sittenkin saanut vielä nukuttua. Olin nukkunut kaksi vilttiä päälläni ja silti aamulla oli kylmä, enkä jaksanut heti kaivautua niiden alta pois. Emmi alkoi laittamaan aamupalaa ja kun nousin 7.30, oli kaikki jo melkein valmista. Emmi oli ostanut ja laittanut meille pöytään leipiä, kroisantteja, jugurtteja, mysliä, kananmunia ja mehuja. Syötiin siis tuhdisti ja saatiin tehtyä niistä vielä eväätkin meille mukaan.



Noona tuli Emmille puoli yhdeksän aikaan ja lähdettiinkin melkein samalla oven avauksella. Emmi lähti poikaystävänsä Topin kanssa ajamaan suoraan juhlapaikalle ja me haettiin Noonan kanssa ensin kakku - tai siis kakut kyytiin Pink Lemonista. En halunnut meille vaikeasti leikattavaa kerroskakkua, joten meille tuli 4 erillistä kakkua ja saatiin kakkuteline sieltä lainaan myös.

Ajettiin juhlapaikalle niin nopeasti kuin uskalsin ja siellä alkoi ollakin jo kaikki valmiina. Meiltä oli eilen jäänyt kotiin Photoboothin taustalakana ja se löytyi vasta silloin illalla, kun hain yöpymistarvikkeita Emmille. Emmi ja Topi olivat sen kerinneet jo naulaamaan terassin seinään. Topi oli jo käynyt viemässä Varo Häät -kyltin tien varteen Sammatista Lohjalle päin ajavia varten. Poimimamme kukatkin oli jo melkein jaettu pulloihin ja niiden varsia pääsin vielä lyhentämään. Pitopalvelukin oli tullut jo paikalle ja kun jäätiin niiden kanssa keskustelemaan vielä viimeisistä pikkujutuista, jouduttiin kaahaamaan tuhatta ja sataa seuraavaan paikkaan.




Sekään ei meitä kokonaan pelastanut myöhästymiseltä, kun oltiin Voxista 5min myöhässä. Meille oli varattu klo 10 alkaen meikkien ja kampauksien laitto ja siellä kampaajat Maisa ja Veera sekä meikkaajamme Emelia jo meitä odottivat. Koko kampaamo oli ihanasti varattu vain meille. Veera ja Emelia kävivät samantien mun "kimppuun" ja Maisa aloitti Emmistä. Sami soitti mulle 10.30 ja pyysi Jennan numeroa. Niiden piti viedä meidän hääauto Jennan poikaystävälle Artturille, mutta Artturin puhelin vain ilmoitti hänen olevan lomalla eikä puhelut siis menneet perille. Onneksi Sami sai Jennan kautta yhteyden Artturiin.



Mun meikki oli noin tunnissa valmis ja Emelia siirtyi meikkaamaan Emmiä. Jennakin tuli Voxiin joskus 11.30 jälkeen. Sami kävi tuomassa mun kimpun, kaasojen rannekukat ja meidän isän vieheen pikkuisen 12 jälkeen. Emmi ja Jenna kävivät tien toiselta puolelta ne hakemassa ja satuin näkemään Samin vilaukselta. Sami oli käynyt aamulla parturissa ja oli kyllä niin hyvännäköisesti leikattu hiukset ja parta että 💝 En halunnut että Sami näkee mua vahingossakaan, niin Veera näppärästi siirtyi mun ja ikkunan väliin näköesteeksi 😁 Viestiteltiin Samin kanssa puoli tuntia sen jälkeen, kun Sami kyseli hääauton perään laitettavista kolisuttimista. Kysyin myös että olivatko käyneet hotellilla sviitissä viemässä meidän yöpymistavarat sinne. Olivat kuulemma käyneet siellä, mutta reppu oli unohtunut kotiin 😏 Noh, ne joutuivat kuitenkin viemään vielä Mikan auton sinne parkkiin, joten se reppu hoitui siinä samassa.

Kello 13 minä, Emmi ja Noona oltiin valmiita. Maisa alkoi siinä sen näköisesti siivoamaan, että oli vissiin unohtanut että Jennankin hiukset piti vielä laittaa. Siitä sitten huomautin ja Maisa oli luullut, että Veeran piti laittaa ne. Koska Maisalla oli kiire ilmeisesti seuraavaan työpaikkaan, Veera suostui laittamaan Jennan kampauksen, vaikka oikeasti se oli Maisalle sovittu. Veeraakin odotti jo kyyti parkkipaikalla, mutta onneksi Jenna halusi helpon kampauksen. Oltiin kaikki valmiina tasan kahdelta.





Voxilta ajettiin taas tuhatta ja sataa Emmille vaihtamaan vaatteita - kolmelta kun piti olla jo kirkolla. Emmi, Jenna ja Noona vaihtoivat samantien mekot päällensä ja minä vaihdoin aluksi vain alusvaatteet ja niin pääsi myös mukaan ottamani aamutakki käyttöön. Olin ollut koko aamun ja päivän siihen asti ihan lungisti eikä mua ollut pahemmin jännittänyt. Kun Emmille päästiin, alkoi jännitys nousemaan. Pelotti että unohdan laittaa korvikset tai kaulakorun, pakkasinkohan kaiken tarvittavan häälaukkuun? Onneksi Emmi oli ostanut meille skumppapullon ja kun kilisteltiin, kiitin kaasojani muutamalla sanalla ja hyvä etten alkanut jo siinä itkemään. Kaksi lasillista skumppaa onneksi hälvensi pahimman jännityksen.

Ihana Jenna 💗

Noin puoli kolmelta alettiin laittamaan mulle mekkoa päälle. Siinä kun Noona kiskoi nyörejä kiinni, aloin olemaan jo aika hermostunut. Näpräsin vain rannekoruani ja tuijottelin lattiaan. Emmi auttoi mulle korvikset korvaan ja kaulakorun kaulaan. Laittoi se vielä Minna Parikatkin mulle jalkoihin, kun en halunnut enää mekon kanssa kumarrella. Laitoin vielä boleron päälle kirkkoa varten. Se kutitti ja ahdisti sen verran, että en olisi halunnutkaan laittaa koko boleroa, mutta onneksi kaasot pakotti mut pitämään sen päällä.

Valmis morsian ja ilmeestä näkee että jännittää!

Meidän isä tuli pikkuisen puoli kolmen jälkeen käymään Emmillä hakemassa vieheensä. Iskä otti myös Noonan kyytiin, jotta me loput mahduttiin paremmin Emmin autoon. Pikkuisen ennen kolmea lähdettiin jo ajamaan kirkolle. Kyllä jännitti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti